Dornhall Sysimieli

Kuva
Jalat ja silmä

Nimi:Dornhall Sysimieli
Sukupuoli:Uros
Laji:Susi
Ikä:n. 1v
Lauma:Laumaton (liittyy mahdollisesti Djalaan), Lahkossa ja kuuluu Inimitiumiin

Ulkonäkö:

Dorn on pentuna täysin normaalin pennun näköinen uros, vaikka sen ilme onkin useimmiten vakava ja käytös viileää. Harvoin uroksen huulille nousee hymy, mikä sekin vain sisarusten kanssa leikkiessä. Sudella on selässään kolme punaista raitaa, jotka se on sisarustensa tapaan perinyt isältään. Muutenkin Dornhallin ulkonäkö liippaa todella läheltä sen isää, varsinkin aikuisena. Aikuisena se on vahva, sopivan lihaksikas, mutta solakka susi. Se on myös isänsä tapaan suurikokoinen. Dorn omistaa jäänsiniset silmät joiden pupilli on yleensä kissamainen ohut viiru, koska silmä reagoi voimakkaasti valoon. , jotka tummenevat punaisiksi uroksen menettäessä hermonsa. Muuten sen katsetta on hankala tulkita ja monet kokevat sen häiritsevän kylmäksi ja tunteettomaksi. Emoltaan se on perinyt pitkän harjaksensa, joka kiiltelee yönmustana. Myös otsassa oleva punainen pentagrammi on emon peruja, minkä takia Dorn itse ei hirveästi ole mieltynyt siihen. Sudella on myös jaloissaan punaisia merkkejä, jotka ovat todennäköisesti Viiltäjän suvun puolelta perittyjä. Oikean silmän päällä uroksella on arpia, jotka ovat seurausta Illuminatin väkivaltaisesta käytöksestä kapinoivaa pentuaan kohtaan. Dornhall pyrkii peittämään nämä jäljet harjaksellaan. Myöhemmin uros kantaa mukanaan myös Viiltäjältä saamaansa viikatetta, johon se on vaihtanut uuden varren.

Luonne:

Dornhall on pienestä pitäen ollut vakavamielinen, keskittynyt ja viileä uros, eikä sen perusluonne siitä kasvaessa paljoakaan muutu. Nuorena susi käy kyllä läpi vaiheen, jossa se on normaalia kapinallisempi ja helpommin ärtyvä. Tämän vaiheen jälkeen tulee hetkellinen masennus, joka seuraa sen lähtöä Initiumista ja perheensä luota. Pienenä koettu pahoinpitely ja välinpitämöttämyys ovat jättäneet pysyvät jäljet Dorniin, mikä näkyy sen suhtautumisessa ylipäätänsä vanhempiin ja epävarmuutena sen omissa suhteissa. Kaiken sen jälkeen Dornhallin on kohtuullisen vaikea vakuuttaa itseään siitä, että joku oikeasti välittää siitä. Tämän takia se on yleensä viileä ja etäinen muille – sisaruksiaan lukuunottamatta. Uros on henkilökohtaisesti ylpeä omasta isästään kaikesta Viiltäjän virheistä huolimatta ja myöntää mieluummin olevansa sukua tälle kuin Illuminatille. Initiumista lähdettyään Dornhall tulee olemaan vainottu Initiumin jäsenten keskuudessa, mutta se ei pelkää tämän asian takia. Urokselta puuttuu isompana myös kunnioitus emoaan kohtaan, koska se ei saanut mielestään sopivaa kohtelua pienenä. Sisarukset kuitenkin pysyvät sille yhä rakkaina, vaikka ne eivät sitä haluaisikaan enää Initiumista lähdön jälkeen nähdäkään. Muitten henkilöitten kanssa Dorn tulee aina olemaan varovainen, ettei tule liian läheiseksi kellekään, koska epäilee joutuvansa taas pettymään.

Dornhallin sisäiset ristiriidat kuitenkin jäävät muilta hyvin piiloon, koska se ei avaudu omista asioistaan helposti kenellekään. Itseasiassa, aluksi se saattaa näyttää ja käyttäytyä hämmästyttävän samanlailla kuin isänsä, mutta se ei loppujen lopuksi ole täysin samanlainen. Se ei napsahda yhtä nopeasti kuin Viiltäjä ja sillä on muutenkin paremmin hermot, mutta kun ne pettävät, tulos on lähestulkoon samanlainen kuin isällään. Dornhall saattaa käyttäytyä holtittomasti, väkivaltaisesti ja mahdollisesti kannibalistisesti menettäessään hermonsa, eikä se useinmiten muista jälkeenpäin kaikkea. Näin ollen se pyrkii olemaan menettämättä hermojaan sellaisten henkilöiden seurassa, joista se oikeasti välittää. Uros on ehkä myös enemmän taipuvainen auttamaan toisia joissain asioissa, vaikka se ei siitä itse juurikaan hyötyisi. Sysimieli on omaksanut myös isänsä tavan käyttää varjoja hyväkseen sen jälkeen, kun se tapasi tämän. Susi on käyttänyt paljon aikaa oikean liikkumistekniikan ja varjojen hyödyntämisen harjoitteluun, jotta se kykenisi liikkumaan mahdollisimman huomaamattomasti. Tämä mieltymys myös lisää sen halua liikkua yöllä, joten se onkin todennäköisin aika kohdata Dorn. Nuorena uros on vielä ystävällismielinen, mutta vanhentuessaan sen sisällä piileskelevä julmuus ja valikoiva tunteettomuus tulee yhä enemmän esille. Puhtaasti pahaksi ja ilkeäksi susi ei kuitenkaan koskaan vajoa.

Dornhallin saama koulutus on tehnyt siitä laskelmoivan ja vahvan taistelijan, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sitä on todella hankala murtaa kummallakaan tavalla, eikä uros koskaan luovuta ilman taistelua. Harvoin Dorn tuntee sääliä vastustajaansa kohtaan, mutta se ei koskaan tapa tai vahingoita toisia ilman syytä ollessaan yleisimmässä mielentilassaan. Lahkolaisena Dorn ei ole mikään himouskovainen – luultavasti eroaisi siitäkin, jos se olisi mahdollista. Uros kuitenkin suorittaa satunnaisia uhrauksia pitääkseen Herransa tyytyväisenä, koska hyötyy tästä itsekin. Se ei koe mitään erityistä ryhmähenkeä toisten lahkolaisten kanssa ja suhtautuu näihin samanlailla kuin toisiin muihinkin. Kaikkien seurassa uros on kuitenkin suvaitseva ja rauhallinen persoona, ellei joku riko sen rauhaa.

Menneisyys:

Uros syntyi kolmen sisaruksensa kanssa Illuminatille raiskauksen seurauksena. Dornhallin lapsuutta ei voisi kutsua onnelliseksi, mikä on jättänyt selkeän merkin urokseen henkisesti, mutta myös fyysisesti. Illuminati piti kovaa kuria, eikä sietänyt kysymyksiä pentujen isästä tai salaperäisesti kadonneesta sisaruksesta. Dorn oli alusta asti kiinnostunut isästään, minkä takia se saikin usein kuritusta varomattomista kysymyksistään. Kaikesta huolimatta uros rakasti emoaan syvällä sisimmässään, vaikka ei sitä tuolle näyttänytkään kovin usein, koska ei itse saanut Illuminatilta sitä hellää huomiota ja rakkautta, mitä se toivoi. Näin ollen susi oli onneton pentu, mutta tämä heijastui myös siihen, että aluksi se halusi saada emonsa hyväksynnän keinolla millä hyvänsä. Dornhall olikin aktiivinen ja kuuliainen pentu kaikissa harjoituksissa ja pyrki osallistumaan niihin kaikkiin täydellä keskittymisellä, minkä takia sen taistelu- ja metsästystaidot ovat kehittyneet erinomaisiksi. Alusta asti raitaselkäinen pentu oli myös vakava ja viileähkö luonne, mikä perityi suoraan sen isältä. Kaikki tämä samanlaisuus Viiltäjän kanssa varmasti häiritsi eniten Illuminatia.

Eräänä päivänä, kun Illumatin valvova silmä vältti, nuori pentu huomasi jotain vilahtavan metsän rajassa puiden välissä ja päätti lähteä tutkimaan asiaa lähempää. Se tiesi saavansa emonsa ärtymyksen niskaansa, mutta se oli luullut näkevänsä jotain metallista, joka välkehti auringon säteen osuessa siihen, eikä sudenpentu osannut vastustaa sitä. Niinpä uros hiippaili puiden väliin, tiiraillen ympärilleen. Niin se tapasi ensimmäistä ja viimeistä kertaa isänsä. Aluksi Dornhall pelkäsi tuota suurta ja uhkaavaa hahmoa, josta emo oli niin pahalla sävyllä puhunut, mutta Viiltäjä taivutteli pennun jäämään luokseen hetkeksi. Vielä nuori uros taipui aikuisen lempeän suostuttelun alla ja jäi kuuntelemaan isäänsä. ”En voi jäädä seuraasi pitkäksi aikaa, koska en ole emosi toivomaa seuraa ja hän tuskin pitäisi siitä, että puhut minulle nyt. Joten älä kerro tästä hänelle, vai mitä luulet?” Dornhall myöntyi isänsä sanoihin. Se ei halunnut Illuminatilta vielä lisää kuritusta sen takia, että pentu oli varomattomana mennyt puhumaan isälleen. Viiltäjä kertoi lyhyesti elämästään Dornille, joka kuunteli hievahtamatta ja hiljaa. Sana sanalta mustaturkkinen uros oli saanut pennun yhä enemmän pauloihinsa, eikä pentu osannut enää kieltää yhteyttä isänsä ja itsensä välillä.

Osasyynä Dornin tuntemaan yhteyteen saattoi olla se, että kaikki sen perheessä olivat naaraita ja salaa se kaipasi jotain miehenmallia, johon tukeutua. Ja Viiltäjä puhui myös niin lempeällä sävyllä ja käyttäytyi ystävällisemmin, kuin Dornhallin emo oli koskaan käyttäytynyt sitä kohtaan, joten nuori uros ei voinut olla pitämättä tästä pahaksi väitetystä sudesta. Sillä hetkellä Dornhall oli varma siitä, että se haluaisi olla isona juuri samanlainen kuin isänsä. Viiltäjä kuitenkin kertoi Dornille, että sen piti lähteä pois saarelta, mikä sai pennun hyvin surulliseksi. Aikuinen uros tunsi harvinaista myötätuntoa pentuaan kohtaan ja jätti tätä piristääkseen oman viikatteenpuolikkaansa Dornille. Dornhall piristyi suuresti tästä, vaikka joutuikin pian hyvästelemään isänsä. ”Elä hyvin, äläkä tee samoja virheitä kuin minä, poikani.” Niiden sanojen jälkeen aikuinen susi katosi metsän varjoihin, kuin ei olisi koskaan paikalla ollutkaan ja jätti salaa ihailevan Dornin yksin istumaan. Dornhall toipui nopeasti surustaan ja innostuksestaan, päättäen piilottaa nykyään omistamansa aseen. Illuminati ei olisi iloinen tästä. Niinpä pentu hautasi aseen ja pyöri itsekin mullassa, jotta emo ei vain haistaisi Viiltäjän tuoksua siinä. Kotiin tultuaan Dorn sai vihat niskoilleen, mutta otti ne vastaan nöyrästi ja vakavamielisenä, kuten aina. Salaa uros kuitenkin oli tyytyväinen omaan pikku salaisuuteensa. Siitä ehkä alkoikin Dornhallin kapinamielen nousu, jonka jälkeen se alkoi vastustaa perheensä periaatteita ja Initiumia.

Suhteet:

Tutut/tavatut:-
Pitää:-
Ei pidä/Vihaa:-
Emo:Illuminati
Isä:Musta Viiltäjä
Sisarukset:Domino Valhalla, Meliora Sinisielu, Hallucination
Puoliveli:Garnet Kaukamieli

Muuta:

- Keksin Dornhallin nimen selaillessani jotain sivuja, joilla jonkun sukunimi oli ilmeisesti Dornhall.

Pelaaja: Saalistaja/MorkhetKloft [morkhetkloft[at]hotmail.com]
Pelipaikka: Andriaana