Sköll Perisokea

Nimi:Sköll Perisokea
Sukupuoli:Uros
Laji:Susi
Ikä:n. 1½ vuotias
Lauma:Carmis

Ulkonäkö:

Pentuna Sköll on kohtuullisen pienikokoinen ja omistaa muutenkin normaalin pennun ruumiinrakenteen ja muutkin ulkoiset ominaisuudet. Uroksen turkki on suurimmin osin keskipitkää, mutta pitempää turkkia löytyy kaulasta ja hännästä. Sköllin turkin pääväri on vaaleanruskea, mutta luonnonvaaleaa löytyy sen vatsan alueelta, hiukan kaulasta ja hännästä. Uroksen pää on kuitenkin kokonaan vielä vaaleampaa valkoista ja siinä merkkeinä ovat silmiinpistävät vaaleansiniset, joita löytyy kaksi pyöreähköä pistettä sen silmien välistä, monta pientä pistettä sen silmien ympäriltä ja hiukan myös alaleuan päästä. Suden kirsu on samaa valkoisen sävyä kuin kasvotkin. Mustaa turkkia löytyy Sköllin kaulasta, etutassuista ja hiukan enemmän vielä takajaloista. Etutassuissa on myös hiukan tummempaa ruskean sävyä kuin valtaosassa sen turkista. Sköllin suuret ja lempeät silmät ovat kirkkaan vaaleansiniset ja pupillit hiukan tummemmat siniset. Uroksen kieli ja polkuanturat ovat myös vaaleansiniset, mutta ikenet ovat normaalin vaaleanpunaiset. Sinisen sävyissä löytyy myös luonnonkivistä tehty kaulakoru sen kaulasta. Sköllillä on myös Perisokeiden suvulle tuttu polttomerkki vasemmassa reidessä. Useimmiten riimuja on kaksi, mutta Sköllillä on vain yksi, jumalan riimu tyr. Se symboloi haasteiden ylitystä ja päättäväisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja viisautta. Se on valanut voimakasta uskoa urokseen ja riimun vaikutus on selvästi näkyvissä suden luonteessa.

Aikuisena Sköll kasvaa huomattavasti ja yllättävän suurikokoiseksi. Sen ruumiinrakenne on kohtuullisen hoikka ja pää sirohko, mutta uros on myös sopivan lihaksikas ja voimakas, eikä sen taistelukoulutus ole mennyt hukkaan, koska se muistaa kaiken kuin eilisen ja harjoittaa taitojaan mielellään.

Luonne:

Pentuna Sköll Perisokea on suurinpiirtein kuten tyypillinen pentu, mutta siinä on erityistä vakavuutta, mikä kumpuaa sen kokemista surullisista asioista. Ne tapahtumat ovat saaneet sen pitämään tassunsa maan pinnalla ja olemaan vähemmän naiivi. Jo niin nuorena se on kuitenkin hyvin tunnollinen ja oikeudenmukainen, eikä siedä vääryyttä ympärillään. Uros yrittääkin helposti vaikuttaa asioihin positiviisesti ja vastustaa vääryyksiä, mikä ei niin nuorena ole helppoa. Sudesta löytyy kuitenkin pennunomaista hilpeyttä ja seikkailunhalaisuutta, mikä saattaa välillä aiheuttaa lieviä ongelmia, jos nenän menee tunkemaan väärään paikkaan. Sköll on kuitenkin itsepäinen, eikä helposti myönnä tehneensä väärin, mutta väistämättömän tilanteen tullessa se myöntää asian vastahakoisesti. Uros on niin tottunut luottamaan pääasiassa itseensä, joten sen tekemät virheet osuvat aina arkaan paikkaan. Nuorenakaan uros ei ole mitenkään sinisilmäinen, eikä se luota lähestulkoon kehenkään läpikotaisin, ellei sillä ole erityisen hyvää syytä. Skölliin on myös juurtunut vahva uskollisuus sukuaan kohtaan ja se on luultavasti vahvempi kuin sen laumaa kohtaan, vaikka sekin on hyvin vahva ja poikkeukseton uskollisuus. Jo pentuna Sköll on myös avulias ja seurallinen. Se hankkii mielellään uusia ystäviä ja on kaikissa suhteissaan sitoutuva ja antelias.

Aikuisena Sköll on lähestulkoon samanlainen kuin pentuna, mutta vielä pelottomampi ja oikeudenmukaisempi. Uros on kasvanut viisaaksi ja voimakkaaksi, tietäen vahvasti mikä on oikein ja väärin. Sköll on hyvin päättäväinen, eikä mikään haaste pidättele sitä kovinkaan kauaa. Kaikki mikä on sen mielestä väärin, ansaitsee sen jakamattoman huomion uroksen yrittäessä korjata asiaa. Sköll on myös hyvin avulias ja menee herkästi riitely-/tappelutilanteessa väliin, yrittäen selvittää mistä on kyse. Riidoissa uros asettuu sille puolelle, minkä näkee oikeaksi, eli yleensä sorrettujen eikä sortajien puolelle. Ylipäätänsäkään puolisusi ei pidä riidoista, eikä itse yleensäkään riitele kenenkään kanssa vaan yrittää pitää rauhanomaisen tasapainon kaikkien kanssa, mikä on tietysti toisinaan aika mahdotonta. Uroksella on herkkä puollustusvietti ja se puollustaa heikompia lähes poikkeuksetta. Sköll on myös hyvin sosiaalinen ja ystävällinen, luotettava ja ymmärtäväinen. Kaikenkaikkiaan sellainen turvallinen veli-/isähahmo lähestulkoon kaikille. Uros ei sorru helposti synkistelyyn ja susi on muutenkin järkevä ja maanläheinen persoona. Sillä on myös hyvin pitkä pinna, mutta tietyt asiat ovat sillekin liikaa ja saavat uroksen sapen kiehumaan. Taistelussa Sköll on ehdoton, raivokas ja harvinaisen pelottava verrattuna sen normaaliin seuralliseen käytökseen. Uros on myös hyvin taitava liikkeissään, mutta ei juuri koskaan tähtää toisen kuolemaan, ellei tilanne ole täysin väistämätön. Se on myös tietoinen voimistaan ja osaa käyttää niitä oikein. Sköll toimii mielellään laumansa hyväksi ja pyrkii auttamaan sitä kaikin mahdollisin tavoin. Se on hyvä johtajapersoona, mutta ei tavoittele mitenkään korkeampaa asemaa laumassa, vaikka epäilemättä siihen persoonaltaan sopisikin. Se on kuitenkin hyvin lojaali laumalleen, eikä ikinä voisi kuvitella pettävänsä sen.

Menneisyys:

Sköll syntyi Perisokeiden sukuun, joka muodosti lauman, mihin pystyi liittymään vain syntymällä sukuun tai tulemalla pentujen kautta sukulaiseksi jollekin Perisokealle. Nuoren uroksen kasvatus oli perinteitä mukailevaa. Sköllillä on kaksoissisar, Hati ja puoliveli Vorna. Vornalla ja Sköllillä on sama emo, mutta eri isä. Vorna piti kaksosista paljon huolta ja Sköll kasvoi solmien vahvan siteen molempiin sisaruksiinsa. Ankara talvi ajoi lauman yhä kauemmas, mikä johti lähiseudun ärsyyntyneiden susien hyökkäämiseen. Koiria mailtaan ajavat sudet saivat pahaa jälkeä aikaan, eikä Sköllin puoliveli Vorna nähnyt muuta mahdollisuutta kuin paeta kaksoset mukanaan. Sköll itse ei muista paljoa tapahtuneesta, kaikki on ikäänkuin sumennut, eikä se edes halua muistella pelonsekaista tapahtumaa sen enempää. Sudet saivat ajettua Vornan, Hatin, Sköllin ja muutaman muun paenneen laumalaisen rannikolle, missä sudet saartoivat ne ja uhkasivat alas kiviin. Sen jälkeen kaikki muistot ovat pelkkää mustaa, suolaista ja kylmää sekaisin, eikä Sköll kykene mitenkään selittämään sitä, miten se oikein selvisi siitä. Vorna katosi siinä samalla, eikä Sköll usko velipuolen selvinneen siitä pudotuksesta. Hatin kuoleman Sköll joutui kylläkin todistamaan, eikä se kykene koskaan pyyhkimään vertavuotavan sisaruksensa kuvaa mielestään. Se olikin viimeinen asia, mitä uros muistaa. Seuraavaksi Sköll tajusi pehmeän hiekan poskensa alla ja noustessaan vaivalloisesti ylös, se ymmärsi rantautuneensa johonkin saareen. Pakokauhu iski kyntensä heti ensimmäisenä pentuun, eikä se tiennyt ollenkaan mitä pitäisi tehdä. Vornaa ei näkynyt missään ja Hati oli kuollut, eikä maailma sillä hetkellä näyttänyt kauhean suopealta sille. Sköll kuitenkin nieli vähitellen kipunsa ja surunsa, lähtien sitten tutkimaan lähemmin Andriaanaa. Saarella uros eksyi aluksi pahanpäiväisesti, mutta löysi pian Carmiksen alueille ja liittyi hyvillään tähän vieraaseen, mutta mukavan tuntuiseen laumaan, joka otti sen hyvin vastaan. Pentu ei ollut kuitenkaan unohtanut tapahtumia, eivätkä ne jättäisi sitä koskaa rauhaan. Sköllin saaman koulutuksen ja riimunsa ansiosta se kuitenkin osaa pysyä vahvana ja jatkaa eteenpäin. Vornaa nuori uros ei osannut edes etsiä, se uskoi synkästi puoliveljensä kokeneen saman kohtalon kuin Hati.

Suhteet:

Tutut/tavatut:-
Pitää:-
Ei pidä/Vihaa:-
Sukulaiset: Puoliveli Vorna ja kaksonen Hati [kuollut]

Muuta:

- Sköll kuuluu vanhaan Perisokeiden sukuun, joka on erikoistunut pohjoismaiseen sekä kelttiläiseen mytologiaan. "Perisokeat ovat kaikki poikkeuksetta valkokasvoisia merkein tai ilman. Suvun vitsaus on huono näkö, joka ei kuitenkaan vaivaa kaikkia verenperijöitä; vaiva on jo alkanut hiipua sukupolvien myötä.
Riimut: Riimut kuuluvat tähän sukuun sillä tavalla, että uuden verenperijän syntyessä, hänelle valitaan kaksi riimua, jotka asetetaan symboliikkansa avulla ohjaamaan pennun elämää ja tekoja. Riimut poltetaan kunkin pennun reisiin jo nuorina(poikkeuksia on jos oikeita riimuja ei löydy), ne ovat aina samassa kohdassa, alue jää harmaanpunertavaksi ja karvattomaksi.
Sokeus: Kaikki verenperijät eivät sokeudu tai kärsi huonosta näöstä elämänsä aikana, mutta monet syntyvät sokeina, tai sokeutuvat nopeasti muutaman vuoden sisään.
Nimet: Perisokeat nimetään poikkeuksetta jollakin kelttiläisen tai pohjoismaisen mytologian henkilön nimellä, nimi voi olla jumalan, hirviön, ihmisen tai vaikka ilmiön. Nimen perään lisätään liite Perisokea.
Sukupuolisidonta: Perisokeiden suvussa sukupuolilla on isot roolit, joissa uros on ylpeä, rauhallinen ja työtä tekevä, ja naaras katsotaan jumalankaltaisena olentona, joka synnyttää elämää ja pitää yllä terveyttä ja tasapainoa. Naaraspennut ovat lähes aina terveitä ja sopusuhtaisia - jos naaraspentu syntyi sairaana, se uhrattiin luonnolle. Uroksilta taas odotetaan paljon jo näiden syntyessä, ja heidät koulutetaan hyvin niin metsästämään kuin taistelemaankin."
- Sköllin nimi tulee Skandinaavien maailmansynnystä, jossa kaksi sutta, Sköll ("inho") ja Hati ("viha") seurasivat auringon ja kuun vaunuja, joihin ne oli asetettu ajamaan toisiaan takaa.

Pelaaja: Saalistaja/MorkhetKloft [morkhetkloft[at]hotmail.com]
Pelipaikka: Andriaana